Työpaikkojen johtamista kehitettävä

Kuuntelin aamulla radiouutisia, joissa kerrottiin, että työpaikkakiusaaminen Suomessa on huomattavasti yleisempää kuin muissa pohjoismaissa. Lisäksi työpaikkakiusaamisen kerrottiin olevan lisääntymään päin.

Kuuntelin aamulla radiouutisia, joissa kerrottiin, että työpaikkakiusaaminen Suomessa on huomattavasti yleisempää kuin muissa pohjoismaissa. Lisäksi työpaikkakiusaamisen kerrottiin olevan lisääntymään päin. Eniten kiusaamista Suomessa sanottiin esiintyvän julkisella puolella ja lähinnä naisvaltaisilla sosiaali- ja terveysalalla sekä opetustoimessa. Useimmiten kiusaajat olivat työtovereita.

Uutinen oli mielestäni erittäin huolestuttava. Samanaikaisesti puhutaan työvoimapulasta sosiaali- ja terveysalalla. Työelämän on myös koettu muodostuneen entistä raskaammaksi ja vievän aikaa yksityiselämältä ja perheeltä.

Työilmapiirin merkitystä pidetään yhtenä tärkeimmistä vetovoimatekijöistä työpaikoilla. Siksi herättää ihmetystä, miksi työpaikkakiusaaminen on Suomessa niin yleistä. Miksi kiusaajat kiusaavat? Miksi joitakin työntekijöitä kiusataan? Eivätkö esimiehet puutu kiusaamiseen?

Viimeistään tämän uutisen pitäisi herättää työyhteisöt. Työpaikalla, jossa esiintyy kiusaamista, ei todennäköisesti kenelläkään ole hyvä olla. Kiusaamiseen voi olla vaikeaa puuttua, kiusaamiseen puuttuminen ei todennäköisesti ole helppoa kenellekään. Esimiestilanteissa työpaikkakiusaamistilanteita saattaa joutua kohtaamaan ja etsimään ”puolueettomana sovittelijana” niihin ratkaisuja.

Työpaikoilla esimiesten tehtävä on muuttunut entistä enemmän ihmisten johtamiseksi. Esimiehellä on oltava psykologista pelisilmää, kärsivällinen mielenlaatu ja rohkeutta, jotka ovat kaikki tärkeitä ominaisuuksia ristiriitojen ratkaisemisessa. Tämänpäiväisen uutisoinnin perusteella meillä Suomessa on vielä kehitettävää johtamisessa enemmän kuin lähimmissä naapureissamme.