Vaikuttaminen ei kiinnosta?!

Äänestysikäisistä suomalaisista käytti edellisissä kunnallisvaaleissa vuonna 2004 vain 58,6 prosenttia äänioikeuttaan. Kotikunnassamme Mäntsälässä äänestysprosentti oli tätäkin alhaisempi, vain 54,3 prosenttia.

Oikeusministeriön selvityksen ennakkotieto eilispäivänä hätkähdytti. Sen mukaan vuonna 2030 vaaleissa äänestää alle puolet äänioikeutetuista, mikäli äänestysprosentin alenevaa suuntaa ei saada hillittyä.

Eikö vaikuttaminen kiinnosta? Onko niin, ettei ihmisiä kiinnosta, miten esimerkiksi päivähoito, koulut ja terveyspalvelut järjestyvät? On ilmeisesti ihan sama, onko omalla asuinalueella harrastusmahdollisuuksia, toimiiko julkinen liikenne ja niin edelleen. Toisaalta paikassa kuin paikassa kuulee purnattavan, kun hammaslääkäriin ei saa aikaa… tai kun päivähoitopaikka onkin eri kuin on toivottu…

Ihmiset purnaavat asioita keskenään. Joskus ehkä terveyskeskukseen tai päiväkotiin saatetaan puhelimitse antaa palautetta tiukkaankin sävyyn.

Suoraa toimintaa ja yhteydenpitoa kannattaa tehdä. Voi kuitenkin kysyä, paraneeko palveluiden toimivuus sillä, että asiasta purnataan kussakin paikassa työssä oleville henkilöille, kuten lastenhoitajille ja vastaanottoavustajille?

Loppujen lopuksi päivähoidon tai hammaslääkärin palveluista tehdään päätöksiä työntekijätasoa korkeammalla – kunnanvaltuustoissa. Asiat valtuustolle valmistellaan johtavien virkamiesten ja luottamushenkilöistä koostuvien erikoislautakuntien voimin.

Demokratia on kallisarvoinen asia, joten meidän pitää yhdessä pitää huoli sen toimivuudesta. Jos tai kun kuntalaisen mielestä esimerkiksi päivähoidon palveluissa tai tieasioissa on parantamisen varaa, hänellä on käytössään useita keinoja asian ajamiseksi.

Eräs tärkeimmistä vaikuttamiskanavista on käsillä juuri nyt kunnallisvaaleissa. Jos et itse ole ehdolla kunnanvaltuustoon, sinulla on mahdollisuus äänestää. Äänioikeuden kautta olemme vaikuttajia ja valitsemme omia asian ajajiamme kunnanvaltuustoon.

Kuntien valtuustot koostuvat arjen ammattilaisista, jotka luotsaavat kuntaa eteenpäin. Päätöksiä saattaa olla tekemässä ehkäpä joku läheisistämme tai ystävistämme, naapurimme tai tuttava omasta kylästä.

Näihin luottamushenkilöihin voimme olla yhteydessä ja kertoa heille omista tarpeistamme ja toiveistamme: Millainen on Mäntsälä kymmenen vuoden kuluttua? Onko Hyökännummella lapsillemme riittävästi päivähoitopaikkoja? Säilyvätkö mäntsäläläiset kyläkoulut? Pidetäänkö kunnan kaikkien kylien kehittymisestä huolta? Miten liikenneturvallisuutta lisätään?

Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat koostuvat ihmisistä, joilla on luottamustehtävässään velvollisuus pitää tavallisen mäntsäläläisen puolta.