Suomessa koulu- ja opetussuunnitelmaremontin aika?

Share |

Lauantai 4.10.2008 klo 18:02 - Johanna Koivuniemi


Satuin kuulemaan eilen aamulla radiosta professori Lea Pulkkisen haastattelun, missä hän antoi kovaa kritiikkiä nykyistä koululaitosta ja opetussuunnitelmia kohtaan. Pulkkisen mukaan maamme koululaitosta on kehitetty enemmän opettajien kuin oppilaiden näkökulmasta.

Haastattelussa tuli minusta esiin kaksi pohdinnan arvoista asiaa. Toinen koski sitä, että nykykoulussa lapset eivät löydä omia vahvuuksiaan, kun keskitytään vain älyllisiin toimintoihin. Pulkkisen mukaan kouluissa pitäisi olla enemmän taito- ja taideaineiden opetusta: esimerkiksi näytelmiä, kuorolaulua, kuvataidetta.

Taideaineiden opetusta kouluissa on vähän, ja osa lapsista on varmasti parempia käytännöllisissä aineissa. Tosin voidaan sanoa, etteivät nämäkään aineet anna kaikille oppilaille onnistumisen kokemuksia. Aina joku lapsi tai nuori on lahjakas jossakin aineessa ja esimerkiksi ujommat oppilaat voisivat kokea suurta ahdistusta näytelmistä.

Olen huomannut, että nykymuotoisen luokanopettajakoulutuksen käyneet käyttävät huomattavasti monimuotoisempia opetusmenetelmiä kuin vanhemman polven opettajat. Aineenopettajien koulutuksessa leikkimällä ja kokemalla oppimista ei ehkä samalla tavalla tule esiin. Ehkä yläasteikäistenkin kohdalla tarvittaisiin vielä hyvin käytännönläheistä kokemalla ja tekemällä oppimista kuulemalla ja näkemällä oppimisen oheen. Tätä on mahdollista soveltaa muissakin kuin taideaineissa.

Toinen pohtimisen arvoinen asia Pulkkisen puheenvuorossa oli se, että hänen mukaansa pitkäaikaisia opettaja-oppilassuhteita ei ehdi syntyä. Tämä on tosiasia esimerkiksi jo yläasteella, missä kukin opettaja opettaa omaa ainettaan. Kukaan opettajista ei pysty tutustumaan kunnolla oppilaisiin.

Valinnaisuutta on myös yläasteella entisestään lisätty – siinä on hyvätkin puolensa, koska oppilaat saavat valita itselleen mieluisia aineita. Luokattomien lukioiden aikaa on eletty nyt jonkin aikaa. Mielestäni olisi syytä pohtia rehellisesti luokattomuuden ja lisääntyneen valinnaisuuden hyötyjä ja haittoja. Eräs haittapuoli on luokkien häviäminen, mikä tarkoittaa, että oppilailta puuttuu tuttu ja turvallinen yhteisö.

Suomalainen koulu on oppimistuloksia mittaavan Pisa-tutkimusten mukaan huipputasoa. Lasten ja nuorten pahoinvointi, yksinäisyys ja koulukiusaaminen kertovat kuitenkin, ettei kaikki ole hyvin. Se ehkä kertoo meille, että koulujärjestelmässäkin on tilausta remontille.

Avainsanat: koulu, opetussuunnitelma, oppilas, koululaitos, taideaineet, opetus, opiskelu


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini