Elämä muuttui rajusti, kun muutimme Helsingistä Puistolan juna-aseman vierestä Mäntsälän Hyökännummelle. Vaikka suurin osa asioista toi muutosta parempaan, julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksissa mentiin lähelle nollaa.
Elämä muuttui rajusti, kun muutimme Helsingistä Puistolan juna-aseman vierestä Mäntsälän Hyökännummelle. Vaikka suurin osa asioista toi muutosta parempaan, julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksissa mentiin lähelle nollaa.
Helsingissä meillä oli yksi auto, joka oli suurimman osan ajasta autotallista, tarvitsimme sitä maksimissaan kerran viikossa. Nyt meillä on kaksi autoa, ja ajokilometrejä molemmilla niistä kertyy aika tavalla. Toisaalta halu olisi käyttää julkista liikennettä. Moottoritien ruuhkissa tuntuu joskus, että olisi sujuvampaa mennä junalla.
Mutta… ei oikein onnistu. Jos työpaikka olisi Helsingin keskustassa, julkisilla liikkumista voisi vielä harkita. Nyt julkisilla liikennevälineillä meneminen tarkoittaisi puolentoista tunnin yhdensuuntaista työmatkaa Itä-Helsinkiin, kun omalla autolla matkaan menee puoli tuntia. Näin pienen pojan äitinä julkisilla liikkuminen tarkoittaisi myös paljon lisää päiväkotitunteja pikkuiselleni. Siis ei kiitos!
Hyökännummella asuu kuitenkin ihmisiä, joilla ei ole omaa autoa tai ajokorttia. Bussi kulkee suhteellisen läheltä, mutta sillä kulkeminen onnistuu oikeastaan vain arkipäivisin. Lauantaina bussilla Järvenpäähän meno vaatii tarkkaa aikataulutusta. Pysäkille ei kannata mennä odottelemaan, koska päivän aikana kulkee vain muutama bussi esimerkiksi lähimpään kaupunkiin Järvenpäähän.
Sunnuntaisin busseja ei kulje lainkaan. Tämä on todella suuri epäkohta, kun mietitään ihmisten pääsyä esimerkiksi töihin tai harrastusmahdollisuuksien pariin viikonloppuna.
Hyökännummen tarjoamat harrastusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset. Jos kulkuyhteydet Järvenpäähän toimisivat, sieltä pääsisi junalla huomattavasti sujuvammin eteenpäin!
Jos minulta kysyttäisiin nyt: Mitä olisi elämä ilman autoa Hyökännummella – voisin vastata, että en tiedä, mitä siitä mahtaisi tulla. Ainakin hankalaa olisi!
Sama ongelma lienee suurimmalla osalla maaseudulla asuvista. Vaikka halua julkisen liikenteen käyttämiseen olisi, mahdollisuuksia siihen ei useinkaan ole. Yhteiskunnan tulisikin vahvistaa joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia myös muualla kuin kasvukeskuksissa ja kaupunkien keskustoissa.
