Ikääntyvien osuus Suomen väestöstä kasvaa koko ajan. Tämä aiheuttaa kunnissa paineita sekä kustannusten että palveluiden järjestämisen osalta.
Poliittisissa ohjelmissa puhutaan usein, että ikääntyvien tulee saada asua kotona mahdollisimman pitkään, ja tätä halutaan tukea. Suurin osa ikääntyvistä haluaa myös itse asua kotona. Kyllähän me kaikki tiedämme, että koti on paras paikka.
Tiedetään, että elinikä on pidentynyt ja ikääntyvien kunto parantunut. Silti monet sairaudet ovat lisääntyneet merkittävästi. Esimerkiksi dementia on ikääntyvillä herkästi laitoshoitoon johtava sairaus. Myös diabetes ja mielenterveyshäiriöt ovat ikäihmisillä yleisiä. Yksinäisyys saattaa johtaa osalla ikääntyvistä siihen, että käytetään runsaasti terveyspalveluita.
Suomessa on eräs maailman parhaimmista terveydenhuoltojärjestelmistä. Erityisesti neuvolapuolella huomioidaan lähes kaikenikäiset: on lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, työterveyshuolto, äitiysneuvola. Myös ikääntyvät saattavat käyttää neuvolan palveluita esimerkiksi avo- tai aamuvastaanottoa, millä nimellä se nyt kussakin kunnassa kulkee. Heille ei kuitenkaan ole selkeästi heihin erikoistunutta "neuvolaa", joka pystyisi huomioimaan heidän terveyden edistämistarpeensa ja kutsuisi säännöllisiin ikäkausitarkastuksiin.
Nykyisin ikääntyvät tulevat palvelujen piiriin usein, kun omaisilla alkaa olla hätä ikääntyvän kotona pärjäämisestä. Lapset ja lapsenlapset asuvat usein etäällä, ja eivät ehkä kovinkaan usein tapaa ikääntyvää sukulaistaan. Tällöin lähdetään kotipalvelun ja kotisairaanhoidon tai vaihtoehtoisesti yhdistetyn kotihoidon palvelujen turvin liikkeelle, kunnes ikääntyvä ei enää selviä kotona ja tarvitsee laitospaikkaa.
Voi olla, että erilaisia tapaturmia pystyttäisiin ehkäisemään paremmin, jos esimerkiksi korkeisiin verenpaineisiin ja verensokereihin pystyttäisiin puuttumaan ennen kuin sattuu toimintakykyä rajoittavia kaatumisia.
Mäntsälässäkin on pohdittu vanhusneuvolan käyttöönottoa. Vaikka aina tullaan tarvitsemaan laitoshoitoa ja kotiin tarjottavia palveluita, vanhusneuvolalla voisi olla merkitystä niin kunnan kuin ikääntyvän itsensä toiveeseen, että ikääntyvä voisi asua kotona mahdollisimman pitkään.´
Olisiko siis syytä saada vanhusneuvolatoiminta käyntiin?
