Perjantai 30.1.2009 klo 23.17 - Johanna Koivuniemi
Tiedotusvälineissä on viime päivinä käsitelty maahanmuuttajien kotoutumista. Esiin on nostettu työantajien asenteet maahanmuuttajien työllistämistä kohtaan.
Tiedotusvälineissä on viime päivinä käsitelty maahanmuuttajien kotoutumista. Esiin on nostettu työantajien asenteet maahanmuuttajien työllistämistä kohtaan.
Selvitysmies Pentti Arajärvi nosti tämän päivän Helsingin Sanomissa yhden tämän teeman keskeisimmistä ongelmista: "Maahanmuuttajille pitää järjestää nopeasti suomen kielen opetusta."
Useilla aloilla on tällä hetkellä tehty tai suunniteltu työntekijöiden irtisanomisia tai lomautuksia. Toisaalta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla hoitoala kärsii kovasta työvoimapulasta. Työnantajat ovat tässä tilanteessa melkein "pakotettuja" ottamaan kenet tahansa töihin.
Kun työhaastatteluun tulee koulutettu lähihoitaja, on sääli jättää ottamatta häntä töihin puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi. Hoitoalalla on kuitenkin kyse työstä, jossa kommunikoinnilla ja kielitaidolla on keskeinen merkitys työn hoitumisen kannalta.
Suomen kieltä ei tarvitse hallita kieliopillisesti oikein, mutta jos jo työhaastattelussa haastateltavalta jää jo lähes puolet keskustelusta ymmärtämättä, on haastattelijan tunnettava vastuunsa. Esimerkiksi vanhainkodissa työntekijän riittämätön kielitaito voi aiheuttaa monenlaisia vaaratilanteita.
Tärkeää olisi myös kiinnittää huomiota maahanmuuttajille Suomessa järjestettävään hoitoalan koulutukseen, joka järjestetään englanninkielisenä. Pitää kysyä, että ketä varten täällä koulutetaan hoitajia?
Asenteissakin on toki parantamisen varaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että suurin osa maahanmuuttajista on todella hyviä työntekijöitä. Ikäviä kokemuksia mahtuu mukaan niin maahanmuuttaja- kuin suomalaistenkin työntekijöiden kohdalla.
Kielitaidon osaamisella tai osaamattomuudella on kuitenkin erittäin tärkeä merkitys maahanmuuttajien työllistymisessä.
