Oikeusministeriö asetti tänään työryhmän selvittämään äänioikeusikärajan laskemista 16 ikävuoteen kunnallisvaaleissa. Valtiovalta ei ole asialla ensimmäisenä, sillä 16-vuotiaat pääsevät äänestämään tänä syksynä ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa.
Oikeusministeriö asetti tänään työryhmän selvittämään äänioikeusikärajan laskemista 16 ikävuoteen kunnallisvaaleissa. Valtiovalta ei ole asialla ensimmäisenä, sillä 16-vuotiaat pääsevät äänestämään tänä syksynä ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa.
Selvityksen käynnistäminen on erittäin positiivinen asia. Ollessani Suomen Keskustanuorten varapuheenjohtaja vuosina 2005-07, toimme useissa yhteyksissä voimakkaasti esille kannan, että äänioikeusikä tulisi laskea kaikissa vaaleissa 16 vuoteen. Olen edelleen täysin samalla kannalla.
Syksyllä 2006 keskustan puoluevaltuuskunta otti myönteisen kannan äänioikeusikärajan laskemiseen 16 vuoteen kunnallisvaaleissa. Nyt kyseessä on siis vasta selvitys, jolla tutkitaan hyötyjä ja haittoja sekä pohditaan mahdollista kokeilun toteuttamistapaa.
On kuitenkin hienoa huomata, että asiat etenevät.
Nuorten ikäluokkien äänestysaktiivisuus on ollut pitkään huolenaiheena. Nykyisin iso osa ensimmäistä kertaa äänestävistä nuorista asuu jo opiskelupaikkakunnalla, jolloin äänestämisestä ei ole tullut opittua tapaa. Jos nuorella on mahdollisuus äänestää 16-vuotiaana, syntyy kosketus äänestämiseen jo kotipaikkakunnalla ja samalla äänestysosallistuminen sitouttaa nuoria demokraattisen vaikuttamisen periaatteisiin.
Äänioikeusikärajan laskeminen ei ole kuitenkaan riittävä askel nuorten demokraattisen osallistumisen lisäämiseen ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseen. Tarvitaan myös muita toimenpiteitä.
Kouluissa yhteiskuntaopin opetus tulisi viedä entistä käytännöllisemmälle tasolle esimerkiksi niin, että eri poliittiset nuorisojärjestöt ja toimijat voisivat säännöllisesti – siis muulloinkin kuin vaalien alla pidettävissä paneeleissa – käydä kertomassa yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoista, eri politiikan lohkoista ja omasta työstään.
