Pääkaupunkiseudulla otettava käyttöön ruuhkamaksut

Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on jo vuosia pohdittu sitä, pitäisikö meillä ottaa käyttöön ruuhkamaksut. Pohdinnasta ja selvityksistä olisi jo viimein aika päästä käytäntöön.

Helsingin seudulla henkilöautoliikenteen määrä on kasvanut väestön keskittymiskehityksen ja työpaikkapendelöinnin vuoksi, mikä näkyy arkipäivisin pääkaupungin sisään- ja ulosmeno- sekä kehäteillä.

Iso osa pendelöijistä ajelee moottori- ja kehäteillä yksikseen töihin tai töistä pois. Ruuhkamaksujen käyttöönottamattomuutta on usein perusteltu sillä, että esimerkiksi Uudenmaan joukkoliikenne ei toimi alueilla, jotka eivät sijaitse junaratojen varsilla.

Jos ruuhkamaksujen käyttöönotossa jäädään odottamaan sitä, että joukkoliikenne saadaan esimerkiksi Uudellamaalla kuntoon, ei asiassa koskaan tapahdu mitään.

Päätöksentekijöiden on vain otettava lusikka kauniiseen käteen ja tehtävä päätös, että ruuhkamaksut otetaan käyttöön esimerkiksi vyöhykeperusteisesti. Ruuhkamaksut tulee ohjata suoraan joukkoliikenteen palveluiden kehittämiseen.

On varmaa, että ruuhkamaksupäätös ohjaa ihmisiä joukkoliikennepalveluiden eli bussi- ja junayhteyksien käyttöön, mikä siis kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti sekä maksuista kertyneiden kehittämisrahojen myötä johtaisi siihen, että joukkoliikenne maakunnan syrjäisimmilläkin alueilla olisi kannattavaa ja ihmisille järkevä liikkumisvaihtoehto, kun riippuvuus yksityisautoilusta vähenisi.

Liikenne on yksi suurista ilmastopäästöjen aiheuttajista. Ruuhkamaksujen käyttöönotto olisi siis luontainen tapa ehkäistä ilmastonmuutosta. Maksut vähentäisivät varmasti myös ihmisten työmatkailuun käyttämää aikaa. Se taas vaikuttanee myönteisellä tavalla itse kunkin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen.