Joka viikko on jotakin, on äidin lääkäriaikaa, lapsen lääkäriaikaa jne. Joka paikkaan ei ole mahdollista ottaa kolmea lasta mukaan. Työelämässä ollessa lapsilla oli päivähoitopaikka, jossa lapset pystyivät olla sen aikaa, kun äidillä oli vaikkapa aika äitiyspoliklinikalle, jossa on erikseen jopa kyltit, ettei lapsia saa ottaa mukaan tutkimushuoneisiin.
Joka viikko on jotakin, on äidin lääkäriaikaa, lapsen lääkäriaikaa jne. Joka paikkaan ei ole mahdollista ottaa kolmea lasta mukaan. Työelämässä ollessa lapsilla oli päivähoitopaikka, jossa lapset pystyivät olla sen aikaa, kun äidillä oli vaikkapa aika äitiyspoliklinikalle, jossa on erikseen jopa kyltit, ettei lapsia saa ottaa mukaan tutkimushuoneisiin.
Oma periaatteeni on aina ollut, että lapset eivät ole hoidossa, kun äiti on kotona. Niin nytkin kesälomani ja äitiyslomani alkaessa irtisanoin lasteni päivähoitopaikat. Normaaliarki sujuu pääosin hyvin – toki kolme lasta aiheuttaa joka päivä jonkin verran harmaita hiuksia äidille. Jatkuvasti on kuitenkin stressi päällä siitä, mihin laitan lapset siksi aikaa, kun itsellä on lääkäriaika tai joku muu pakottava meno – mieheni, kun on työelämässä, eikä voi aina rientää kotiin, kun äidillä on jotain menoa.
Olemme asuneet nykyisellä paikkakunnalla nyt 2,5 vuotta, ja tuttavapiiriä ei ole siinä ajassa ehtinyt karttua ihan huimasti. Suurin osa tuttavista on myös päivisin töissä. Olemme löytäneet paikkakunnalta pari luotettavaa lapsenvahtia, joita olemme hyödyntäneet joskus arki-iltaisin lapsenvahtia tarvitessamme, mutta molemmat heistäkin ovat joko koulussa tai opiskelemassa.
Ilkassa tämän viikkoisen artikkelin mukaan kotiapua on saatavissa useimmilla Etelä-Pohjanmaan paikkakunnista. Todellisuus ei liene kuitenkaan niin auvoinen, että kaikki tarvitsevat saisivat apua kotiin ja kun monessa kunnassa on jo pitkään annettu ihmisille viestiä, ettei kodinhoitajia lapsiperheisiin liikene. Kauhajoella ei lapsiperheiden kotihoitoa ole saatavilla, ja muissakin alueen kunnista on joko yksi työntekijä tai ei sitäkään. Tilanne lienee se, että monet lapsiaan kotona hoitavat ovat tottuneet siihen, että kotiapua ei ole tarjolla, joten sukulais- ja ystäväapu on sitä, minkä puoleen käännytään, jos sellaista on lähettyvillä. Monilla ei kuitenkaan ole sukulaisia lähellä, joiden hoiviin voisi lapsensa tarpeen vaatiessa ”työntää”. Mediassa on nykyisin jatkuva huuto siitä, että ei ole päivähoitopaikkoja – toisaalta on ymmärrettävää, että vanhemmat haluavat pitää lapsensa päivähoidossa, kun mitään varajärjestelmiä kotona hoidettaville lapsille ei ole olemassa. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden myötä on hoitopaikat pakko järjestää tietyn ajan kuluessa, mutta eihän kotona hoidettaville lapsille ole minkäänlaisia oikeuksia. Mielelläni maksaisinkin siitä, jos satunnainen hoito onnistuisi silloin tällöin.
Kauhajoen hyväksi täytyy antaa yhdessä asiassa kiitosta. Täällä on perhetupa Soffa, jonne on mahdollista tiistaisin saada lapsia hoitoon, mutta 14.000 asukkaan kaupungissa hoitopaikka neljälle kotona hoidettavalle lapselle kerran viikossa ei pitkälle riitä. Hyppäsin melkein kattoon, kun sain sieltä hoitopaikan järjestymään keskimmäiselle lapselleni ensi tiistaiksi, kun nuorimmalla on lääkäriaika Seinäjoen keskussairaalassa. Tämä ratkaisi kuitenkin vain yhden ongelman, kalenterissa on tämänkin jälkeen useammalle päivälle vielä pakottavia menoja, ja niistä aiheutuvia mietintöjä siitä, mistä hoitopaikan milloinkin löytää – suurimpana ongelmana, mihin laittaa lapset, kun itse joutuu viikoksi sairaalaan lapsen syntymän yhteydessä.