Tällä viikolla olemme saaneet useammasta viestimestä lukea ja kuulla aikuisopiskelijan viikosta. Suomessa vietetään Unescon aloitteesta perustettua aikuisopiskelijan viikkoa nyt kymmenettä kertaa. Viikon tarkoituksena on kannustaa aikuisena opiskelevia ja nostaa esiin aikuiskoulutuksen myönteisiä vaikutuksia.
Tällä viikolla olemme saaneet useammasta viestimestä lukea ja kuulla aikuisopiskelijan viikosta. Suomessa vietetään Unescon aloitteesta perustettua aikuisopiskelijan viikkoa nyt kymmenettä kertaa. Viikon tarkoituksena on kannustaa aikuisena opiskelevia ja nostaa esiin aikuiskoulutuksen myönteisiä vaikutuksia.
Itse olen aina kuulunut aikuisopiskelun vankkoihin kannattajiin. Koko työurani ajan minulla on ollut jotkin opinnot meneillään avoimessa yliopistossa. En ole ainoa, joka harrastaa aikuisopiskelua. Tilastokeskuksen mukaan jopa joka toinen suomalainen opiskelee aikuisiällä. Osalla opiskelut ovat harrastusmaista, työn ohella opiskelua – toisaalta yhä useampi suomalainen hankkii aikuisiän aikana itselleen uuden koulutuksen kautta uuden ammatin.
Elinikäinen oppiminen on kaikille tuttu termi. Meillä on kyky oppia ja opimme uutta koko elämämme ajan. Aikuisopiskelu voi antaa iloa harrastuksena, mutta siitä on monelle hyötyä työelämässä.
Opiskelumahdollisuuksien suhteen me suomalaiset emme valitettavasti ole tasa-arvoisessa asemassa. Yliopistopaikkakunnilla ja yleensäkin suuremmissa kaupungeissa asuvilla on huomattavasti laajemmat valinnanmahdollisuudet, mitä voi opiskella. Pienemmällä paikkakunnalla asuvalla opintomahdollisuudet rajoittuvat yleensä yleisesti suosittuihin oppiaineisiin kuten esimerkiksi kasvatustieteeseen. Onneksi yhä useammin kursseja on mahdollista suorittaa etäopintoina ja verkko-opintoina käymättä lainkaan varsinaisella kurssin järjestämispaikkakunnalla. Joskus etäopiskelumahdollisuuksista tiedon saaminen vaatii omaa aktiivisuutta: itsekin sain kyselemällä selville, ettei minun tarvitse kertaakaan käydä paikan päällä Joensuussa suorittaakseni työ- ja virkamiesoikeuden perusopintoja Joensuun yliopistolle Mäntsälästä käsin.
Avoimen yliopisto-opinnot saattavat monesta tuntua hyvinkin hinnakkailta. Yleensä opetuksen käytännön järjestelyistä vastaa paikkakunnan kansalaisopisto, joka tietysti yliopiston opintomaksun lisäksi ottaa rahaa käytännön järjestelyistä. Näin yhden opintokokonaisuuden hinnaksi saattaa muodostua jopa 500 euroa. Rahan ollessa tiukilla, voi joskus joutua miettimään, mitä kannattaa opiskella.
Avoimen yliopiston opinnot eivät ole kuitenkaan ainoita aikuisopiskelun muotoja. On olemassa myös ihan tutkintoon johtavaa koulutusta, avointa ammattikorkeakoulutusta, kaikenlaisia kansalaisopiston ja muiden oppilaitosten järjestämiä lyhytkursseja, joilla voi sivistää itseään. Aikuisopiskelu on toisaalta hyvin vapaata ja täysin vapaaehtoista, itsestä lähtevää opiskelua, toisaalta se saattaa vaatia opiskelijalta hyvin paljon itsekuria. Itse en voisi liikaa korostaa aikuisopiskelun hyötyjä: työelämän ohella opiskelu virkistää ja siirtää ajatuksia eri asioihin, antaa uusia näkökulmia ja varsinkin pikkulapsen äitinä se opettaa todella hyviin organisointitaitoihin.
