Keskustalla on aate hukassa

Share |
« Lisää kulttuuria..
Mikä maksaa ja m.. »

Lauantai 18.6.2011 klo 23.44 - Johanna Koivuniemi


Eduskuntavaaleista on kaksi kuukautta ja uusi hallitus on astumassa virkaansa. Yli kahdeksan vuotta valtaa käyttänyt Keskusta on aloittamassa oppositiotaivaltaan yhdessä Perussuomalaisten kanssa. Suomen poliittinen tilanne on asettunut näin normaaliuomiinsa.

Nyt on aidosti oikea hetki pohtia syitä siihen, miksi Keskusta hävisi eduskuntavaalit. Tärkein ja olennaisin syy vaalitappioon on siinä, että Keskustalla on paitsi aate, mutta myös moniarvoisuus hukassa.

Puolueen johtoeliitti on hallitusvallan vuosina ajanut politiikkaa, joka ei ole ollut jäsenten näköistä. Hyviä esimerkkejä ovat verokevennyspolitiikan kyseenalaistamaton kannattaminen ja jätevesiasetuksen jääräpäinen eteenpäin vienti jäsenistön näkemysten vastaisesti. Jos puolueen johdossa tai aktiiveissa on ollut henkilöitä, jotka ovat aidosti uskaltaneet tuoda kentän näkemyksiä esille, heidät on aktiivisesti vaiennettu tai heidät on pyritty sysäämään syrjään. Ministeriauton takapenkillä ja eliittiavustajien keskellä ovat tavallisen keskustalaisen arjen huolet unohtuneet. Keskustalle vaalitappio on hyvä opetus siitä, että valta ei tässä maassa tule avustajilta, eduskuntaryhmältä tai puolue-eliitiltä, vaan se tulee kansalta. Perussuomalaiset ansaitsivat voittonsa tästä syystä.

Keskustan vahvuus on yli sata vuotta perustunut siihen, että sen politiikassa ja johtohenkilöissä ovat olleet näkyvissä kansakunnan erilaiset kerrostumat. Puolueessa on yli kymmenen vuoden ajan vallinnut kulttuuri, missä poliittisesti aktiivisia ja innokkaita jäseniä on jaettu vuohiin ja lampaisiin esimerkiksi siitä syystä, että he ovat sattuneet kannattamaan jotain tiettyä henkilöä tai ovat yhdestä poliittisesta asiasta eri mieltä. Viimeisen vuoden aikana tämä ajattelutapa on lävistänyt lopullisesti tämän kansanliikkeen. Yksi johtaja, yksi totuus, yksi asia.

Keskustan aate ja sisäinen moniarvoisuus ovat hukassa. Aatteeseen ei puhalleta uutta henkeä jalkapallojoukkue-vertauksilla tai tekemällä puoluejohdon työkirjaa. Aatepuhe vailla selkeää ja käsiin tuntuvaa sisältöä on vain tyhjien tynnyreiden kolinaa.

Keskustan pitää linjata, mitä mieltä se on asioista, mutta myös noudattaa omia periaatteitaan. Jos sivistys kuuluu kaikille kansanosille ja alueille, silloin puolue puolustaa paikallisen oppimisen edellytyksiä, alueellisesti hajautettuja ammattikorkeakouluja ja maakuntayliopistoja. Jos Keskusta haluaa säilyttää peruspalvelut, se huolehtii niiden rahoituksesta nakertamatta tulo- ja muilla verokevennyksillä valtion veropohjaa. Jos Keskusta on maaseudun ihmisten asialla, se vastustaa jätevesiasetusten kaltaisia älyttömyyksiä. Jos Keskusta aikoo päästä kaupunkeihin ja säilyttää asemansa, se hyväksyy jäsenistönsä erilaiset mielipiteet ja koostaa oman johtonsa osaavista ja toisiaan täydentävistä ihmisistä samanmielisten kaveripiirien sijaan.

Keskustan vahvuus tulee siitä, että myös mielipiteissä hyväksytään moniarvoisuus ja avoin keskustelu. Suomi on monipuolinen, alueisiin jakautunut maa, jossa asuu monenlaisia ihmisiä. Liiallinen yksimielisyys tekee Keskustasta pienpuolueen, kun ajattelevat ihmiset siirtyvät joko muiden puolueiden kannattajiksi tai kokonaan syrjään politiikasta.

Avainsanat: Keskusta, eduskuntavaalit, perussuomalaiset, puolue


Kommentit
19.6.2011 12.39  ippe

Puolueessa on aina ollut eriseuraisuutta - koko historian ajan. Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet poikkeuksellisen sopuisia.No ehkä Korhonen Korhonen yritti luoda omaa linjaa, mutta sekin oli vain opportunismia.
19.6.2011 12.59  Seppo Hietanen CITY-Keskusta

Laina FS:ta Kimmo Tiilikaiselle osoitetusta vastineestani:
"...Tervehdys Kimmo. Keskusta oli hallituksessa yhtäjakoisesti kahdeksan vuotta. Sitä ennen, 1990, puolue valitsi puheenjohtakaseen Esko Ahon, joka tuohusi pääministerinä vastoin suuren enemmistön tahtoa laman rakennustöissä sosialisti Koiviston lakaeijana 1991-1995. Kun Ahon, Vanhasen ja sittemmin Kiviniemen jälkiä arvio ja vertaa niitä sinipunan monenkrijaviin jälkiin, niin onha se hyvä Kimmo niin, että puolueen surkean lopputulkoseksen, yhtieskuntamme jo alkaneen kaaoksen ja sen uhrien kannalta on yhden tekevää, ajetaankon ojaan ja metsään vasemman vai oikean penkan kautta.
19.6.2011 13.43  Seppo Hietanen CITY-Keskusta

Samaiselta FB:n Kimmo Tiilikainen -linjalta oheinen kauhuskenaario keskustalaisen politiikan lähitulevaisuudesta, olettaen että puolueen eliitti jatkaa samalla linjalla ja osaanattomuuden riitasoinnulla:
laina:
*...Keskusta on ollut tiensä päässä jo pitkään, vaalitulokset kertovat suunnan. Siitä on tullut julkisen sektorin ja eritoten kunnallisten virkamiesten edunvalvontaorganisaatio, eräänlainen vanhan maalaisliiton torso, joka omien etujensa ohessa ainoana asianaan vaaniin kuin haukkaemo haja-asutusalueitten kuntarakennetta ja valtaisaa virkamiesarmadaa. Heissä on ollut Keskustan viimeinen pelastusrengas, joka nyt auttamatta hupenee.., ...*
**
Muutos Maalaisliitosta Keskustaksi - 1965 perustui selkeälle tarpeelle, johon liittyi terve näkemys, yhteiskunnan parhaan kehityksen ja kansalaisten uusien tarpeiden ymmärtämisen. Ymmärrettiin, että suuri muutos siirtää poliittista voimaa yhä suurempiin taajamiin, ja Keskustan tulee kasvaa sen muutoksen mukana.
UKK:n, Virolaisen ja muidenkin silloisten silmäätekevien näkemys oli terve ja järkevä; Puolueen on kehityttävä yhteiskunnan suunnan mukana, saatava kannatuspohjaansa laajemmalle, siirettävä alkiolaista sosiaalista omaatuntoa myö suurten kaupunkien sosiaalitoimen paremmaksi toiminnaksi, ja keskustalaista perheyrittämisen osaamista koko valtakunnan aluelle.
Silloin ymmärrettiin, että yrittämisen kulttuuri luo yhteiskunnelle pitäviä kulmakiviä; kansakunnan monipuolisuus, itsetietoisuuden ja identiteetin kehittyminen tarvitsee noustakseen yrittäjien osaamista,a sioiden hoitotapaa, jota Maalaisliitto-Keskustassa oli tuolloin tarjalla laaemmin kuin millään muulla suunnalla! Itsenäisten talonpoikien, heidän toimintansa oheisammattien, monien yritysten ja toimivien yhteisöjen verkosto oli silloin yhteiskunnan parasta osaa tuevalaisuuden turvaverkkona. Keskustan jodossa ei tätä kuitenkaan ole ymmärretty, josta ikävää totuuttaan kertoo 1980 -luvun lopulla toimeen pantujen - nyt maksuun tulevian valtavien yhteiskunnalisten muutosten tuhoisuus, joka ennen muita toteutui silloin ja edeleenkin keskustalaisten perhe -ja pienyrittäjien surmana.

Alku muutokselle oli lupaava, mutta sitten taphtui jotain, - ajatus Uudesta Keskustasra hyytyi suurten kaupunkien muureille! Omakohtaisesti tiedän varmuudella, että vikaa ei ollut aatteessa vaan sen tekijöissä. Väyrysen henkilökohtaiset näytöt vetovastuussaan 1980 -luvulla toimivat, mutta sitten kaikki pysähtyi, niin Helsingissä kuin muissakin suurissa kaupungeissa; .... ...Tapahtui juuri sen tuhoista muutos josta Johanna avauksessaan puhuu: Eliitti alkoi elämään omaa elämäänä, irti arjesta, irti juuristaan, piittamatta - tai ymmärtämättä - vähääkään selkeistä muutoksista ympäristössään. Syitä tähän lienee monia, joista liiankin helposti saatu suuri raha, jättimäiset taloudelliset resurssit puoluetukina, alkujaan myös lehistötukina, nuoristoiminnan tukina, jne.. muutti eliitin ja kentän suhteen yhdensuuntaiseksi, kuin linjaoragnisaatioksi, jossa käsky ja tieto kulkee vain yhteen suuntaan.

Pitkän sukupolven ajan kestoinen muutos on vienyt Keskustan syvälle ja sivuun, pois juuriltaan. Ydin maakunnissa on varmasti vahva, mutta oman pitkän kokemukseni perusteella sanon, että 1965 alkuun pantu muutos on tyystin tyrehtynyt ja kuollut pois suurten kaupunkien rajoilta. Tällä suunna ei ole toivoa. Laajentaisin Johannan avauksen arvioita väittämällä, että aatteen lisäksi on Keskustalta hukassa muutakin, - todellinen identiteettinsä, uudistava ajatus ja perusta modernista maakunnasta. Tulevaisuuden elinehto, suuret kaupangit ja joissa Keskusta toimisi poliittisena vaikuttajana, ei enää toteudu, Keskustan aika on tältä osin eletty loppuun.

Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini