Maahanmuuttajien kielikoulutukseen on panostettava05.03.2009 Suomessa on viime viikkoina keskusteltu paljon maahanmuutosta. Miten maahanmuuttajat parhaiten integroituisivat eli kotoutuisivat yhteiskuntaamme? Avainsanoja tämän tavoitteen toteuttamisessa ovat mielestäni kielitaito ja työ. Maahanmuuttajien kielikoulutuksen tarpeellisuuteen on kiinnittänyt huomiota muun muassa tohtori Pentti Arajärvi. Suomen kielen osaaminen on tärkeää paitsi erilaisten palveluiden saavutettavuuden ja arjessa selviytymisen edellytyksenä, mutta myös työllistymisen näkökulmasta. Kansainvälisen talouskriisin myötä ovat meilläkin tulleet jälleen tutuiksi uutiset lomautuksista ja irtisanomisista. Samalla suurten ikäluokkien eläköitymisaallon vuoksi esimerkiksi hoito- ja hoiva-aloilla kärsitään jo nyt kovasta työvoimapulasta. Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaiset työntekijät täyttävät jo tällä hetkellä osan hoito- ja hoiva-alan osaajapulasta. Eräs suurimmista esteistä näille sektoreille koulutettujen maahanmuuttajien työllistymiselle on puutteellinen suomen kielen osaaminen. Kun työhaastatteluun tulee koulutettu lähihoitaja, on harmillista, jos häntä ei voi ottaa töihin puutteellisen kielitaidon vuoksi. Hoito- ja hoiva-aloilla on kuitenkin kyse työstä, missä hoitajan ja potilaan välisellä kommunikaatiolla ja kielitaidolla on keskeinen merkitys potilasturvallisuuden ja työn onnistumisen kannalta. Työnhakijan ei tarvitse hallita suomen kieltä kieliopillisesti oikein, mutta jos jo työhaastattelussa haastateltavalta jää lähes puolet keskustelusta ymmärtämättä, mitkä ovat hänen mahdollisuutensa selviytyä hoitotyöstä? Vanhainkodissa hoitajan riittämätön kielitaito voi aiheuttaa monenlaisia vaaratilanteita ja turvallisuusriskejä. Jos ja kun haluamme edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä, huomio on kiinnitettävä suomen kielen opetukseen.
Johanna Koivuniemi vanhainkodin osastonhoitaja, Mäntsälä. Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 5.3.2009 |
Johanna Koivuniemi - Sinun asian ajajasi!